Suomalaiseen arkeen kuuluu kaksi asiaa, joiden hinta puhuttaa aina. Ensimmäinen on maitopurkki. Toinen on bensapumppu.
Maito on ollut suomalaisen ruokapöydän perustarvike sukupolvesta toiseen. Isovanhemmat muistavat, kun se haettiin irtonaisina kannuina. Myöhemmin tuli kartonkipurkki, sitten kevytmaito ja viimeisimpänä laktoositon maito. Tuote on muuttunut, mutta tarve on pysynyt lähes samana. Maito on yksi niistä harvoista ostoksista, joita lähes jokainen suomalainen kotitalous tekee viikosta toiseen, varallisuudesta tai elämäntilanteesta riippumatta.
Bensiini puolestaan on ollut suomalaisen liikkumisen selkäranka siitä lähtien, kun ensimmäiset autot ilmestyivät maantielle. Ja huoltoasema on paikka, jossa taloustilanteen muutokset tuntuvat konkreettisimmin. Bensiinin hinnan nousu näkyy ja tuntuu heti. Suomalaiset ovat tankanneet autojaan lamojen läpi, öljykriisien yli ja sotien ajan.
Juuri siksi nämä kaksi tuotetta ovat erinomaisia mittareita, kun niiden hintaa verrataan kultaan. Tuotteet kertovat, mitä kullalla oikeasti voi saada.
Mitä kullan ostovoima tarkoittaa?
Ostovoima tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, kuinka paljon jollain rahasummalla saa hankittua tuotteita. Kun puhumme kullan ostovoimasta, kysymys kuuluu, paljonko tavallisia kulutustuotteita saa yhdellä grammalla kultaa?
Vastaus paljastaa jotain, mitä pelkkä kullan hintataulukko ei kerro. Kulta ei ainoastaan ole ainoastaan kasvattanut arvoaan, vaan sen arvo on noussut suhteessa lähes kaikkeen muuhun. Grammalla kultaa saa tänään enemmän bensiiniä ja enemmän maitoa kuin koskaan 2000-luvun historiassa.
Tämä on kullan keskeinen ominaisuus varallisuuden säilyttäjänä. Se ei tuota osinkoa eikä vuokraa. Mutta se säilyttää, ja usein kasvattaa, realistista ostovoimaansa ajan myötä.
Kullan suhde bensiiniin - polttoainetesti
Bensiinin hinta on aina ollut suomalaisille herkkä aihe. Kun sen hinta nousee, se puhuttaa heti iltapäivälehdissä.
Vuonna 2000 yhdellä grammalla kultaa sai noin kymmenen litraa bensiiniä. Se riitti perheen keskimääräiseen viikonloppukäyttöön. Vuoteen 2020 mennessä sama gramma osti jo lähes 43 litraa bensiiniä, huolimatta siitä, että bensiinin hinta oli tuolloin noussut. Pandemiavuosi 2020 näkyy datassa selvästi. Kun liikkuminen pysähtyi lähes kokonaan, bensiinin hinta laski kysynnän romahduksen myötä. Samalla kullan ostovoima suhteessa polttoaineeseen hyppäsi tilapäisesti jopa 50 litraan.
Vuosi 2022 kertoo taas erilaisen tarinan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti bensiinin hinnan keskiarvon yli kahteen euroon litralta, joka oli enemmän kuin kertaakaan aiemmin suomalaisessa mittaushistoriassa. Kullan ostovoima laski tuolloin tilapäisesti polttoainetta kohtaan, vaikka kullan hinta pysyi korkeana. Tällä hetkellä yhdellä grammalla kultaa saa yli 50 litraa bensiiniä, mikä on moninkertainen määrä vuoteen 2000 verrattuna.
Kullan hinnan vertailu bensiinin hintaan osoittaa myös jotain muuta. Kulta ja bensiini reagoivat samoihin kriiseihin eri tavoin. Bensiinin hinta nousee, kun öljyä tarvitaan enemmän tai tarjonta supistuu. Kullan hinta nousee, kun ihmiset etsivät turvaa epävarmuudelta, mikä on usein juuri silloin, kun bensiinin hinta on kallista.
Kullan suhde maitoon - arkisin vertailu
Maito on huomattavasti tasaisempi kulutustuote vertailtavaksi. Sen hinta ei heilahtele öljymarkkinoiden mukana, eikä se reagoi geopolitiikkaan yhtä herkästi kuin bensiini. Se seuraa rauhallisesti elinkustannusten yleistä kehitystä tasaisen hitaasti ja lähes huomaamatta.
Vuonna 2000 litran maitopurkin hinta oli noin 65 senttiä. Grammalla kultaa sai siis noin 14 litraa maitoa. Seuraavat kaksi vuosikymmentä olivat maidon hinnan osalta poikkeuksellisen vakaita, kun litrahinta nousi tasaisesti, pysytellen pitkään alle eurossa. Vuonna 2020 maitolitran sai edelleen alle eurolla.
Sitten vuonna 2022 tuli muutos. Energiakriisi ja Ukrainan sota nostivat koko ruokaketjun kustannuksia, ja maidon hinta kipusi 1,20–1,50 euron tasolle. Moni suomalainen huomasi kaupan kassalla, että maito, se kaikkein tavallisin ostos, oli yhtäkkiä kallista. Kullan ostovoima maitoa kohtaan laski hetkellisesti, mutta säilyi silti selvästi korkeammalla tasolla kuin vuosituhannen alussa.
Tänään yhdellä grammalla kultaa saa noin 65 litraa maitoa. Vuonna 2000 samalla grammalla olisi ostanut 14 litraa maitoa. Kullan ostovoima maitoa kohtaan on siis yli nelinkertaistunut.
Miksi kullan ostovoima kasvaa?
Taustalla on yksi perustavanlaatuinen ilmiö. Raha menettää arvoaan ajan myötä, kulta ei.
Keskuspankit painattavat rahaa, hallitukset ottavat velkaa ja kierrossa olevien eurojen määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tämä tarkoittaa, että jokaisella yksittäisellä eurolla ostaa tulevaisuudessa vähemmän. Tätä kutsutaan inflaatioksi. Bensiini ja maito kallistuvat, koska raha, jolla hyödykkeitä ostetaan, on vähemmän arvokasta.
Kultaa taas ei voi painaa lisää. Sen tuotanto on hidasta, kaivostoiminta kallista ja uusia merkittäviä esiintymiä löytyy yhä harvemmin. Kullan määrä maailmassa kasvaa vuosittain vain noin yhden prosentin verran, mikä on selvästi vähemmän kuin rahan prosentuaalisen kasvun määrä.
Tämä epäsuhdanne on kullan ostovoiman kasvun ydin. Kun rahan arvo heikkenee suhteessa tavaroihin, kullan niukkuus tekee siitä yhä arvokkaamman. Näin kultagramman ostovoima kasvaa suhteessa bensiiniin ja maitoon. Hitaasti, mutta johdonmukaisesti.
Ostovoima ei kasva tasaisesti
On tärkeää sanoa ääneen, että kullan ostovoima ei kasva suoraviivaisesti. Kullan hinta voi laskea useiksi vuosiksi. Vuosina 2013–2015 kullan hinta laski merkittävästi vuoden 2011 huipusta, ja sen ostovoima bensiiniin ja maitoon verrattuna jopa heikkeni.
Tämä on normaalia. Kulta on pitkän aikavälin arvon säilyttäjä, ei lyhyen aikavälin sijoitus. Jos tarkastelujänne on muutama vuosi, kullan hinta voi olla laskussa. Jos tarkastelua tehdään vuosikymmenen ajan tai jopa pidemmän aikaa, suunta on ollut selkeä.
Vuodesta 2000 vuoteen 2025 kullan hinta on yli kymmenkertaistunut. Bensiini on noin kaksinkertaistunut, ja maito on hieman yli kaksinkertaistunut. Kullan ostovoima suhteessa molempiin on kasvanut merkittävästi.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Kullan ostovoiman kasvu ei ole abstraktia teoriaa. Se tarkoittaa, että henkilö, joka osti grammoja kultaa vuonna 2000, on tänään selvästi paremmassa asemassa, suhteessa arjen kustannuksiin, kuin henkilö, joka on pitänyt saman summan käteisessä tai matalakorkoisella tilillä.
Käteinen 8,80 euroa vuodelta 2000 on edelleen 8,80 euroa. Sillä saa tänään noin neljä litraa bensiiniä ja muutaman maitopurkin. Gramma kultaa puolestaan on tänään noin 100 euroa, ja sillä saa yli 50 litraa bensiiniä tai yli 60 litraa maitoa.
Osakkeet, kiinteistöt ja muut omaisuuserät voivat tuottaa paremmin lyhyemmällä aikavälillä, mutta kulta tekee yhden asian poikkeuksellisen hyvin, kun se säilyttää realistisen ostovoimansa
pitkällä aikavälillä tilanteissa, joissa raha ei tee sitä. Kulta ei ole siis ihmelääke, eikä ainoa järkevä sijoitusvaihtoehto.
Bensapumppu ja maitohylly kertovat sen selvemmin kuin mikään kaavio. Mitä enemmän kulutustuotteista joutuu maksamaan, sitä enemmän grammasta kultaa saa.
