Fyysinen kulta kiinnostaa yhä useampaa suomalaista sijoittajaa. Samalla esiin nousee ymmärrettäviä kysymyksiä ja huolia. Miten kultaan sijoittaminen tapahtuu käytännössä? Onko kulta turvallinen omaisuus? Voiko sen myydä nopeasti ja miten verotus toimii Suomessa?
Tässä artikkelissa vastaamme yleisimpiin kysymyksiin, joita kultaan sijoittamista harkitsevat sijoittajat esittävät.
Miten kultaan sijoittaminen tapahtuu käytännössä?
Tämä kysymys nousee esiin toistuvasti myös suomalaisilla sijoittajafoorumeilla ja talouskeskusteluissa. Monelle kultaan sijoittaminen voi tuntua etäiseltä tai monimutkaiselta, vaikka käytännössä kyse on varsin suoraviivaisesta prosessista.
Fyysiseen kultaan sijoittaminen tarkoittaa sitä, että sijoittaja ostaa kultaharkkoja tai sijoituskultakolikoita luotettavalta toimijalta. Oston jälkeen sijoittaja päättää, miten ja missä kulta säilytetään. Kulta voidaan toimittaa kotiin, säilyttää tallelokerossa tai ammattimaisessa säilytyspalvelussa.
Kullan hinta perustuu maailmanmarkkinahintaan sekä tuotteeseen liittyvään preemioon. Moni yllättyy siitä, että kultaan sijoittaminen ei vaadi suurta pääomaa tai erityistä markkinaosaamista. Fyysistä kultaa on saatavilla useissa hintaluokissa, ja sijoittamista voi tehdä omaan talouteen sopivalla tavalla ja omaan tahtiin.
Mitä jos kulta varastetaan?
Fyysisen kullan turvallisuus riippuu ennen kaikkea säilytysratkaisusta. Kulta ei ole riskialttiimpi omaisuuserä kuin muutkaan arvokkaat esineet, mutta sen säilytykseen on syytä kiinnittää huomiota.
Yleisiä säilytysvaihtoehtoja ovat kotisäilytys esimerkiksi kassakaapissa, pankkien tallelokerot sekä erilliset ammattimaiset tallelokero- ja säilytyspalvelut, joissa kulta säilytetään valvotuissa ja vakuutetuissa tiloissa.
On myös tärkeää säilyttää kulta alkuperäisessä sinetöidyssä pakkauksessa. Sinetin avaaminen voi heikentää tuotteen jälleenmyyntiarvoa ja lisätä myöhemmin aitouden tarkistustarvetta. Huolellinen säilytys on olennainen osa fyysiseen kultaan sijoittamista.
Voiko kultaa myydä nopeasti?
Kulta on yksi maailman likvideimmistä omaisuuseristä. Fyysinen sijoituskulta on kansainvälisesti tunnistettua ja sille on aina olemassa markkina.
Sertifioidut kultaharkot ja tunnetut sijoituskultakolikot voidaan myydä nopeasti sekä Suomessa että kansainvälisesti. Myynti ei ole sidottu pörssien aukioloaikoihin, eikä se vaadi monimutkaisia prosesseja. Kullan hinta perustuu ajantasaiseen maailmanmarkkinahintaan.
Tämä tekee kullasta joustavan sijoituksen myös tilanteissa, joissa varoja halutaan vapauttaa nopeasti.
Miten kullan verotus toimii Suomessa?
Suomessa sijoituskullan verotus on selkeä.
EU:n määritelmän täyttävä sijoituskulta on arvonlisäverotonta. Kun kultaa myydään voitolla, maksetaan luovutusvoittovero samalla tavalla kuin muista sijoituksista. Luovutusvoitto lasketaan myyntihinnan ja hankintahinnan erotuksesta. Vaihtoehtoisesti voi käyttää hankintameno olettamaa, jos se on sijoittajalle edullisempi.
Kullan verotus ei poikkea olennaisesti esimerkiksi osakesijoittamisen verotuksesta, mutta arvonlisäverottomuus tekee kullasta tehokkaan arvon säilyttäjän pitkällä aikavälillä.
Entä jos kullan hinta laskee?
Kullan tarkoitus ei ole tuottaa nopeaa voittoa, vaan säilyttää ostovoimaa pitkällä aikavälillä. Hintavaihtelut kuuluvat myös kultamarkkinoihin, mutta historiallisesti kulta on säilyttänyt arvonsa erityisesti epävarmoina aikoina.
Kullan rooli sijoitussalkussa on usein tasapainottava. Se toimii vastapainona osakkeille ja muille riskipitoisemmille sijoituksille, eikä sen arvo ole suoraan sidoksissa yritysten tuloksiin tai talouskasvuun.
Kenelle kultaan sijoittaminen sopii?
Kultaan sijoittaminen sopii monenlaisille sijoittajille. Se ei ole vain suurten varallisuuksien työkalu, vaan myös tavalliselle säästäjälle mahdollinen vaihtoehto.
Kultaan sijoittavat usein pitkäjänteiset säästäjät, sijoittajat jotka haluavat hajauttaa salkkuaan, henkilöt jotka arvostavat varallisuuden konkreettisuutta sekä sijoittajat jotka haluavat suojautua inflaatiolta. Fyysistä kultaa on saatavilla useissa hintaluokissa, mikä mahdollistaa sijoittamisen myös pienemmillä summilla.
Sulaako kulta tulipalossa?
Kullan sulamispiste on noin 1 064 celsiusastetta. Tavallisessa rakennuspalossa lämpötila nousee usein 600–900 asteeseen, joskus hetkellisesti korkeammalle. Tämä tarkoittaa, että useimmissa tulipaloissa kulta ei sula kokonaan.
Vaikka kulta altistuisi erittäin korkealle lämpötilalle, se ei pala eikä menetä kemiallisia ominaisuuksiaan. Kulta saattaa muuttaa muotoaan, mutta sen arvo säilyy. Sulanutkin kulta voidaan puhdistaa ja valaa uudelleen ilman, että itse metallin arvo katoaa.
Juuri tämä tekee kullasta poikkeuksellisen omaisuuserän. Se kestää aikaa ja äärimmäisiä olosuhteita paremmin kuin useimmat muut sijoituskohteet.
Yhteenveto
Useimmat kultaan sijoittamiseen liittyvät huolet koskevat turvallisuutta, myytävyyttä ja verotusta. Kun nämä asiat ymmärretään, kulta näyttäytyy selkeänä ja hallittavana sijoitusmuotona.
Fyysinen kulta on turvallinen säilyttää oikeilla ratkaisuilla, nopeasti myytävissä ja verotuksellisesti selkeä sijoitus Suomessa. Kultaan sijoittaminen ei ole spekulointia, vaan pitkäjänteistä varallisuuden hallintaa.
