Keskuspankkien kiinnostus kultaan on jälleen kasvussa.

World Gold Councilin (WGC) tuoreimman raportin mukaan keskuspankkien kullanostot elpyivät elokuussa 2025, jolloin maailmanlaajuinen nettolisäys oli noin 15 tonnia.

Suurimpia ostajia olivat Kazakstan, Kiina ja Puola. Erityisesti Puolan päätös nostaa kullan osuus valuuttavarannoistaan 30 prosenttiin kertoo, että kulta säilyttää asemansa strategisena ja luotettavana omaisuuseränä myös nykyisessä talousympäristössä.

Mutta mitä tämä kehitys kertoo maailman taloudesta, ja mitä se merkitsee suomalaiselle sijoittajalle?

Keskuspankkien kullanostot palaavat kasvuun

World Gold Councilin raportti osoittaa, että keskuspankit jatkoivat kultavarantojensa kasvattamista elokuussa heinäkuun rauhallisemman jakson jälkeen. Tämä ei ole yksittäinen poikkeus, vaan osa pidempään jatkunutta trendiä, jossa kulta on vahvistanut rooliaan valuuttavarantojen ja riskienhallinnan perustana.

Erityisesti Kiinan keskuspankki on ollut aktiivinen kullan ostaja jo yli vuoden ajan, ja myös Puola on noussut yhdeksi Euroopan näkyvimmistä toimijoista.

Nämä liikkeet kertovat ennen kaikkea siitä, että keskuspankit pyrkivät vahvistamaan taloudellista vakautta ja riippumattomuutta tilanteessa, jossa geopoliittinen epävarmuus kasvaa.

Jalonomin toimitusjohtaja Kimmo Korkiakoski näkee taustalla kaksi keskeistä syytä: sääntelymuutokset ja geopoliittiset riskit.

​"Aasiassa on jo pitkään pyritty irtautumaan dollaririippuvuudesta. Nyt tähän on tullut uusi vauhdittaja: kulta on luokiteltu Tier 1 -omaisuudeksi, mikä tarkoittaa, että se on taseessa samassa asemassa kuin käteinen. Aiemmin vain 50 prosenttia arvosta sai kirjata taseeseen, nyt koko arvo. Tämä muutos on merkittävä ja antaa keskuspankeille enemmän liikkumavaraa lisätä kultaa", Korkiakoski selittää.

Miksi keskuspankit lisäävät kultaa varantoihinsa?

Keskuspankkien kultahankinnat eivät ole sattumanvaraisia. Ne heijastavat pyrkimystä hajauttaa riskiä ja suojautua valuuttamarkkinoiden epävarmuudelta.

Kulta tarjoaa turvaa, jota mikään digitaalinen valuutta tai velkakirja ei voi täysin korvata. Se on omaisuuserä, joka ei riipu toisen osapuolen maksukyvystä.

​"Kulta on samassa riskiluokassa kuin valtion velkakirjat, mutta sillä ei ole vastapuoliriskiä. Tämä tekee siitä houkuttelevan erityisesti nyt, kun korkomarkkinat ovat epävarmat ja luottamus fiat-valuuttoihin horjuu", Korkiakoski toteaa.

Keskuspankit, kuten Kiina, Turkki ja Puola, ovat lisänneet kultaa osana strategiaansa vähentää dollaririippuvuutta ja vahvistaa kansallista autonomiaa. Samalla kulta toimii luottamuksen symbolina niin kansainvälisille markkinoille kuin maan omalle väestölle.

Mitä keskuspankkien käyttäytyminen kertoo markkinoista?

Kun keskuspankit lisäävät kultavarantojaan, se on usein merkki varautumisesta ja kasvavasta epävarmuudesta.

Elokuun ostojen taustalla vaikuttavat korkotason muutokset, geopoliittiset jännitteet ja huoli inflaation pysyvyydestä.

​"Kullan rooli korostuu aina, kun sijoittajien luottamus rahoitusjärjestelmään heikkenee. Keskuspankkien toimet toimivat usein ennakoivana signaalina: ne hakevat turvaa ennen kuin epävakaus näkyy laajemmin markkinoilla", Korkiakoski kertoo.

Hän kuitenkin painottaa, että yksityissijoittajalle tämä ei ole varoitusmerkki vaan mahdollisuus oppia pitkäjänteisestä varautumisesta.

Mitä tämä kertoo suomalaiselle sijoittajalle?

Vaikka keskuspankkien liikkeet tapahtuvat globaalilla tasolla, niillä on suora heijastusvaikutus myös yksityissijoittajaan. Kun maailman suurimmat taloudet lisäävät kultaa, viesti on selvä: arvon säilyttäminen ja hajautus ovat jälleen sijoittamisen ytimessä.

Suomessa kiinnostus fyysiseen kultaan on kasvanut viime vuosina tasaisesti.

Korkojen ja inflaation vaihtelut, osake- ja kiinteistömarkkinoiden epävarmuus sekä tarve konkreettiselle omaisuudelle ovat tuoneet kullan takaisin keskusteluun.

​"Saksassa noin 37 prosenttia väestöstä on sijoittanut fyysiseen kultaan. Suomessa luvut ovat vielä pieniä, mutta kiinnostus kasvaa nopeasti. Moni haluaa, että oma varallisuus on kirjaimellisesti omissa käsissä, ei pelkästään digitaalisena arvona", Korkiakoski kertoo.

Pitkän aikavälin merkitys – kulta osana uutta varantojärjestystä

Maat kuten Kiina, Turkki ja Puola eivät toimi hetken mielijohteesta. Ne rakentavat systemaattisesti omaa rahapoliittista turvaverkkoaan.

Monet analyytikot uskovat, että maailmantalous on siirtymässä kohti moninapaista varantojärjestelmää, jossa dollarin rinnalle nousee useita arvon säilyttäjiä. Kulta on niistä keskeisin.

"Emme ole näkemässä nopeaa muutosta, mutta suunta on selvä. Kulta on yhä useammalle keskuspankille strateginen peruspilari. Sääntömuutokset ja geopoliittiset riskit ovat tehneet siitä uudelleen tärkeän myös institutionaalisella tasolla", Korkiakoski arvioi.

Mitä suomalaisen sijoittajan tulisi tästä ymmärtää?

Keskuspankkien toimet eivät tarkoita, että yksityissijoittajan tulisi reagoida nopeasti. Ne tarjoavat kuitenkin arvokkaan oppitunnin pitkäjänteisestä varautumisesta.

​"Kysymys, jonka jokaisen kannattaa esittää itselleen, on tämä: pitäisikö meidän toimia kuten keskuspankitkin? Kun he vahvistavat asemiaan kullalla, olisiko meilläkin syytä ottaa oppia tästä?", Korkiakoski pohtii.

Kulta on edelleen yksi harvoista omaisuuseristä, joka säilyttää arvonsa riippumatta taloussykleistä ja valuuttakurssien heilahteluista. Se toimii luottamuksen ja vakauden mittarina, ominaisuuksina, joita nykyisessä maailmantilanteessa arvostetaan yhä enemmän.

Yhteenveto

Keskuspankkien elpynyt kullanosto kertoo ennen kaikkea yhdestä asiasta: luottamus fyysiseen kultaan vahvistuu, kun muu maailma horjuu.

Kun suurimmat taloudet etsivät turvaa kullasta, yksityissijoittajan kannattaa ottaa viesti vakavasti. Fyysinen kulta on edelleen arvon säilyttäjä ja turvasatama, jonka merkitys kasvaa epävarmuuden, korkojen ja inflaation aikakaudella – niin maailmalla kuin Suomessa.

Usein kysyttyä: Keskuspankit ja kulta

1. Miksi keskuspankit ostavat kultaa?

Keskuspankit ostavat kultaa vahvistaakseen taloudellista vakautta ja hajauttaakseen riskiä. Kulta toimii varantona, jonka arvo ei riipu muiden maiden valuutoista tai velkasitoumuksista. Lisäksi se lisää luottamusta maan talouteen ja toimii suojana valuuttakurssien ja inflaation heilahteluilta.

2. Mikä on Tier 1 -luokitus ja miksi se on merkittävä kullalle?

Vuonna 2025 voimaan tullut sääntömuutos nosti kullan pankkisääntelyssä Tier 1 -omaisuusluokkaan. Tämä tarkoittaa, että kulta rinnastetaan nyt käteiseen, ja sen koko arvo voidaan kirjata keskuspankkien taseisiin. Aiemmin vain 50 prosenttia kullan arvosta huomioitiin. Tämä muutos on lisännyt kullan houkuttelevuutta keskuspankkien ja institutionaalisten sijoittajien keskuudessa.

3. Mitä keskuspankkien kullanostot kertovat maailmantaloudesta?

Keskuspankkien kasvavat kullanostot kertovat ennen kaikkea epävarmuudesta ja varautumisesta. Kun talousnäkymät heikkenevät, korkotaso vaihtelee ja geopoliittiset jännitteet lisääntyvät, kulta nähdään turvallisena omaisuuseränä. Se viestii markkinoille, että instituutiot hakevat vakaampaa arvon säilyttäjää.

4. Miksi tämä kehitys on merkityksellinen suomalaiselle sijoittajalle?

Keskuspankkien toimet heijastavat globaalia siirtymää kohti varallisuuden suojaamista ja hajauttamista. Myös suomalaiselle sijoittajalle tämä on muistutus siitä, että fyysinen kulta voi toimia tärkeänä osana tasapainoista ja pitkäjänteistä sijoitussalkkua. Se ei ole pelkkä turvasatama, vaan myös keino säilyttää ostovoimaa inflaation ja markkinavaihteluiden aikana.

5. Pitäisikö yksityissijoittajan toimia kuten keskuspankit?

Keskuspankkien kultahankinnat eivät ole suora sijoitussuositus, mutta ne tarjoavat arvokkaan esimerkin riskienhallinnasta. Kuten Jalonomin toimitusjohtaja Kimmo Korkiakoski toteaa, jokaisen sijoittajan kannattaa kysyä itseltään: pitäisikö omaa varallisuutta suojata samalla tavalla kuin maailman suurimmat taloudet tekevät? Säännöllinen, suunnitelmallinen kullan ostaminen on käytännöllinen tapa vastata tähän kysymykseen.