• Gainesville Coins: Miten kultakolikon hinta muodostuu?
• Sharps Pixley: Vaikuttavatko Venäjän kultavarannot sotaan?

Gainesville Coins: Miten kultakolikon hinta muodostuu?

Kultakolikoiden kysyntä on vain pieni osa kullan kokonaiskauppaa. Sen takia sen vaikutus kullan hintaan on hyvin pieni, kertoo Gainesville Coinsin numismatiikan asiantuntija Jan Nieuwenhuis. Kultakauppaan vaikuttaa suuresti se, että louhitun kullan varannot ovat valmiiksi suuret, eikä kulta juuri kulu kaupan takia. Tämän vuoksi kullan kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutus toimii hieman eri tavalla kuin muiden sijoitusten. Kultakauppa muistuttaa nimittäin valuuttakauppaa.

Kultakolikkojen hintavaihtelut herättävät paljon hämmennystä silloin, kun kullan kokonaishinta pysyy tasaisena. Syy vaihteluun johtuu siitä, miten kolikot valmistetaan: jokainen kultatuote on valmistettava, ja valmistuskustannukset vaihtelevat tuotteittain. Kultaharkon valmistuskulut voidaan pitää tasaisen matalina, mutta rahapainojen on vaikeampi muuttaa kolikkojen tuotantokapasiteettiaan lyhyellä varoitusajalla. Kultakolikkojen kysynnän volatiliteetti on hyvin korkea. Esimerkiksi Yhdysvaltain rahapajan kuukausimyynti voi vaihdella 250 000 unssin ja vain 10 000 unssin välillä.

Rahapajat pienentävät tuotantokapasiteettiaan silloin, kun kultakolikoiden kysyntä laskee. Kun kysyntä taas nousee, pajan varastot tyhjenevät nopeasti ja kestää hetken ennen kuin pajan tuotantomäärät vastaavat ostajien kysyntää. Kultakolikoiden hinnan kasvaminen on merkki kolikoiden eikä kullan loppumisesta.

Kullan spot-hinta viittaa taas yleensä kullan myyntihintaan Lontoossa, sillä kullan spot-markkinoiden likviditeetti on kaikkein suurinta. Hopeakolikoiden markkinat toimivat enimmäkseen samalla tavalla. Kultakolikoiden kysyntä kannattaa tulkita jälleenmyynnin indikaattorina rajatulle kuluttajajoukolle, joka voi vaihdella myyntipaikasta riippuen. Kulta on valuuttaa, joten itse kullasta ei ole pulaa – vain tietyistä kultatuotteista tietyissä paikoissa.

30.3.2022, Jan Nieuwenhuijs

Sharps Pixley: Vaikuttavatko Venäjän kultavarannot sotaan?

Lawrie Williams pohtii artikkelissaan, voivatko Venäjän kattavat kultavarannot olla keino selvitä Lännen asettamista talouspakotteista. Valtio on toistaiseksi pysynyt vaiti sen kultareservin koosta.

Tällä hetkellä Venäjä on kuitenkin maailman toiseksi tai kolmanneksi suurin kullantuottaja, jonka kaivokset louhivat ainakin 300 tonnia kultaa vuodessa. Ja vaikka Venäjän keskuspankki ei enää ole ilmoittanut kultareservinsä kokoa, valtiolla on IMF:n mukaan ainakin viidenneksi suurin kansallinen varanto maailmassa – ja runsaasti tilaa laajentaa sitä.

Huomio on tärkeä, sillä Lännen taloudellisten vastatoimien vuoksi  Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Venäjän on ollut lähes mahdoton hyödyntää kansainvälisiä pankkitalletuksiaan. Tällä hetkellä jo menetetyn sotavälineistön korvaamisen kustannukset ovat huomattavat. On todennäköistä, että Venäjä teki suunnitelmansa nopean antautumisen ja verrattain nopean taloudellisen normaalitilan palautumisen varaan, mutta Ukrainan joukkojen yllättävän kova vastarinta ja Lännen nopea vastareaktio ovat toimineet näitä mahdollisia oletuksia vastaan.

Presidentti Putin on toistaiseksi selviytynyt pakotteista paljolti siksi, koska muut maat ovat riippuvaisia Venäjän toimittamista strategisista resursseista, kuten öljystä, kaasusta ja uraanista. Mutta jos Kremlin toteuttaa uhkauksensa katkaista toimitukset tai rajoittaa ostamisen ruplaan valtioille, joita se pitää vihamielisinä, Venäjä voi tarvita kultareserviään ja sen roolia universaalina valuuttana valtiontalouden tukemiseksi.

Maailman suurin käyttämätön kultaesiintymä sijaitsee Venäjän Sukhoi Logissa, minkä takia maalla on potentiaalia kehittyä maailman suurimmaksi kullantuottajaksi – olettaen, etteivät he tarvitse länsimaiden valmistamaa modernia kaivoslaitteistoa.

Kaiken kaikkiaan Venäjän ja Ukrainan välinen sota on mullistanut maiden talouden ja sen vaikutus näkyy vielä vuosien ajan.

22.4.2024, Lawrie Williams