Maailmantalous on ennennäkemättömän vaarallisessa tilanteessa ja uusi pankkikriisi on todennäköinen. Taloustieteen dosentti ja ekonomisti Tuomas Malinen GnS Economicsista varoittaa vakavasti synkentyvistä talousnäkymistä ja suosittelee kotitalouksia varautumaan hankkimalla fyysistä kultaa tai hopeaa. Myös käteistä olisi syytä varata pankkien talletuspaon varalta.
GnS Economics julkaisi äskettäin tuoreen raporttinsa maailmantalouden tilasta. Raportti sisälsi kolme hyvin vakavaa talousskenaariota, joista ei juuri löydy valonpilkahduksia: 1) “hyvän” skenaarion, joka ei ole hyvä, 2) pahan skenaarion, joka on kuitenkin parempi kuin hyvä ja 3) apokalyptisen skenaarion, joka on murheellinen. Raportti on varteenotettavaa luettavaa jokaiselle taloudestaan kiinnostuneelle. Suosittelemme tutustumaan tähän raporttiin ja myös aiempiin täällä sekä blogiartikkeliin viimeisimmästä raportista täällä.
Maailmantalouden vaarallinen kriisi
Koronapandemia on sävyttänyt keskustelua tiedotusvälineissä jo pian puoli vuotta. Jos koronauutisointi onkin jättänyt varjoonsa monia tärkeitä teemoja, se on poikkeuksellisella tavalla nostanut taloustilanteen huomion polttopisteeseen. Pandemia on musertavalla vauhdilla kirittänyt taloudessa aiemminkin huolestuttaneita kehityskulkuja kuten valtioiden, yritysten ja yksityisten ihmisten ylivelkaantumista sekä keskuspankkien puuttumista markkinatalouteen rahan määrää lisäämällä (quantitative easing, QE).
GnS Economics esittää raportissaan kolme talousskenaariota, joista se parhainkin ja taloustieteilijöiden itsensä mieluiten valitsema “paha” skenaario on historiallisen synkkä. Tuomas Malisen mukaan koronan sulkema talous romahduttaa pikavauhdilla sekä työllisyyden että kulutuskysynnän. Hän arvioi, että vaikutukset leviävät talouteen muutaman kuukauden viiveellä ja näkyvät mm. massatyöttömyytenä, komponenttipulana, tuotantoketjujen katkeamisina ja siten todennäköisesti myös elintarvikekriisinä. Elintarvikehuolto ja hyvinvointivaltion perustoimintojen tukeminen tulisi siis olla ensisijaisen huomion kohteena yritystukien kylvämisen sijasta. Isku talouteen ja erityisesti yritysten maksukykyyn aiheuttaa pankeille valtavia luottotappioita ja Malinen arvioi tämän aiheuttavan laajan pankkien konkurssiaallon Euroopasta alkaen. Hän kertoo, että pankkijärjestelmää ei korjattu vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä ja että järjestelmä on entisestään haurastunut. Hän kritisoi myös vakavin sanoin EKP:n epätervettä roskalainojen osto-ohjelmaa.
Euro on turmiollinen Suomen taloudelle
Koronan kiihdyttämä talouskriisi on ajamassa karille myös Suomen talouden. Malisen mukaan Suomen vientivetoinen avotalous on saanut jo kovan iskun teknologiateollisuuden tilauskannan romahdettua. Hän suosittelee hankkiutumaan eurosta eroon pikimmiten – tämä on hänen mukaansa täysin kansalaisista kiinni oleva päätös: niin kauan kuin äänestäjät tukevat eurossa pysymistä, poliitikot toimivat sen mukaisesti. Eurossa mukana pysyminen hidastaa ja vaikeuttaa Malisen mukaan merkittävästi talouskriisistä toipumista. Parin vuoden takaisessa YLE:n haastattelussa Brysselin kone -ohjelmassa Malinen ennakoi euron hajoamista. Keskustelu on kääntymässä todellisuudeksi ja hän arvostelee nyt kovin sanoin poliitikkoja euron vaarallisesta tekohengityksestä:
“Ovatko poliitikot todellakin niin hulluja, että haluavat pelastaa euron kaiken muun kustannuksella?”
Nyt olisikin erityisen tärkeä hetki pohtia, millainen talouspolitiikka saa tukea kansalaisilta ja mistä se olisi vedettävä pois. Euron ja EKP:n pelastaminen johtaisi EKP:n haalimien yhteisvastuullisten lainojen lankeamiseen myös suomalaisten maksettavaksi, Malinen muistuttaa. Toinen ja huomattavasti parempi vaihtoehto olisi antaa talouskriisin tehdä välttämättömän tehtävänsä ja puhdistaa talouden epäterveet rakenteet ja valtasuhteet, hän sanoo. Tämä olisi täysin uusi alku nopealle talouskasvulle terveistä lähtökohdista, vaikka silläkin olisin nopeammin realisoituva inhimillinen hintalappunsa. Hän painottaa, että vakava lyhytaikainen kirpaisu on merkittävästi parempi kuin kärsimyksen pitkittäminen tulevaisuuteen kestämättömin keinoin. Jälkimmäinen olisi se ”hyvä” talousskenaario mainitussa raportissa: epäterveen elvyttämisen kautta syntyvä sosialisoitu talous, jossa zombie-yritykset olisi kyllä pelastettu, mutta tuottavuuden kasvulle voisi heittää lopulliset hyvästit.
Yksityistalous ja sijoittaja voi edelleen varautua talouskriisiin
Miten yksityistalous tai piensijoittaja voi sitten varautua näin synkkiin talousnäkymiin? Mitä pitäisi tehdä ja vieläkö jotain ehtisi tehdä?
Malisella on tähän selvä vastaus: keskuspankkien luoma keinotekoinen talouskasvu on aiheuttanut osakemarkkinoille kuplan ja talouskriisi järisyttää kaikkia talouden osa-alueita, mukaan lukien kiinteistöjen ja asuntojen hintoja. Siksi selkein turvasatama on kiinteässä kullassa ja hopeassa. Kullan hinta on talouskriiseissä tyypillisesti 2,5-kertaistunut eikä keltaisen jalometallin hinta Malisen mukaan ole tällä hetkellä mitenkään erityisen korkea. Hän suosittelee kotitalouksia pitämään riittävästi käteistä saatavilla mahdollisen talletuspaon ja pankkikriisin puhkeamisen varalta. Tärkeää olisi hänen mukaansa myös ylläpitää tervettä kotimaista kysyntää, jonka varassa Suomen talous on ulkomaankaupan romahdettua. Myös oman asunnon myynti järkevään hintaan voi edelleen olla mahdollista, mutta tilanne huononee nopeasti.
Henkinen valmistautuminen vaikeaan taloustilanteeseen ja mahdolliseen työttömyyteen sekä oman talouden suunnittelu on Malisen mukaan hyvin suositeltavaa. Hän kannustaa myös kehittämään omaa tietotaitoa tutustumalla esimerkiksi 90-luvun lamaan liittyvään tietoon ja myös GnS Economicsin varautumisraportteihin.
Kuva: Pixabay
Sinua voisi kiinnostaa myös: