Sijoituskullan määritelmä ja verotus
Jalometalleista fyysinen kulta on yksityishenkilölle kätevä sijoituskohde monestakin syystä: se on kokonsa puolesta käytännöllinen, sillä harkot ja kolikot vievät vain vähän tilaa, sijoittaminen kultaan on anonyymia, ja sijoituskullan myynti ja ostaminen on vapaata arvonlisäverosta.
Fyysinen kulta on säilyttänyt arvonsa ja ostovoimansa läpi tunnetun historiansa, joten se toimii vakuutuksena inflaatiota vastaan ja on siten oivallinen lisä täydentämään sijoitussalkkua.
Mikä sitten on sijoituskultaa ja mitä verottomuus merkitsee?
Sijoituskullan määritelmä
Verohallinto määrittelee sijoituskullaksi kultaharkot ja –levyt sekä kultakolikot seuraavasti, hiukan tiivistäen:
Kultaharkot ja -levyt
Sijoituskultana pidetään vähintään 995 tuhannesosan pitoisia kultaharkkoja ja -levyjä, joiden paino on hyväksytty kultamarkkinoilla.
Maailman merkittävimmillä kultamarkkinoilla kaupan kohteena ovat käytännössä standardipainoiset harkot ja levyt. Euroopan unionin neuvoston on määritellyt tavallisimmat kauppapainot:
- 12,5 ja 1 kilogrammaa
- 500, 250, 100, 50, 20, 10, 5, 2,5, 2 ja 1 grammaa
- 100, 10, 5, 1, ½ ja ¼ unssia
- 10, 5 ja 1 taelia sekä
- 10 tolaa
Sijoituskultana pidetään kuitenkin myös muun painoisia harkkoja ja levyjä, jos niillä käydään kauppaa jonkin valtion alueella.
Käytännössä esimerkiksi valmistajan antama vakuutus voidaan hyväksyä todisteeksi sijoituskullan edellytysten täyttymisestä. Pitoisuuden osoittaminen leimalla ei ole välttämätön edellytys verottomuuden soveltamiselle, jos pitoisuus voidaan osoittaa muulla luotettavalla tavalla.
Kultakolikot
Sijoituskultana pidetään myös vähintään 900 tuhannesosan pitoisia kultakolikoita, jotka on lyöty vuoden 1800 jälkeen, jotka ovat tai ovat olleet laillisia maksuvälineitä alkuperämaassa, ja joiden tavanomainen myyntihinta on enintään 80 prosenttia suurempi kuin kolikon sisältämän kullan käypä markkina-arvo.
Kultakolikoiden osalta jokaisen EU-maan on vuosittain ilmoitettava komissiolle sijoituskultakolikon edellytykset täyttävät kolikot, joilla käydään kauppaa kyseisessä EU-maassa. Komissio julkaisee kattavan luettelon näistä kolikoista Euroopan unionin virallisen lehden C sarjassa ennen kunkin vuoden joulukuun 1 päivää. Julkaistussa luettelossa olevien kolikoiden katsotaan täyttävän sijoituskultakolikon edellytykset koko sen vuoden ajan, jota varten luettelo on julkaistu.
Luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä, joten myös luetteloon sisältymätöntä edellä mainitut edellytykset täyttävää kultakolikkoa pidetään sijoituskultakolikkona. Käytännössä tämä mahdollisuus koskee lähinnä kyseisenä vuonna liikkeelle laskettuja uusia sijoituskultakolikkoja.
Sijoituskullan arvonlisäverotus
Sijoituskullan myynti- ja ostotoiminta on vapaa arvonlisäverosta. Verovapaus koskee Verohallinnon mukaan ainoastaan sellaisia kultahyödykkeitä, joita käytetään sijoitushyödykkeinä erityisesti niiden korkean kultapitoisuuden vuoksi.
Sijoituskulta yksityishenkilön verotuksessa
Yksityishenkilön tuloverotuksessa sijoituskulta on rinnastettavissa muihin sijoitustuotteisiin, jolloin luovutusvoitto on pääomatuloveron alaista. Näin myös mahdollinen luovutustappio on vähennyskelpoista.
