Kullan hinnan kehitykseen vaikuttavista tekijöistä voi kootusti todeta seuraavaa:
- Heikkenevä USA:n dollari vaikuttaa nousevaa korkotasoa enemmän kullan hintaa nostavasti
- Sijoittajan ei siis kannata välttää kultaan sijoittamista nousevien korkojen vuoksi, sillä tutkimuksen mukaan nouseva korkotaso ei aina vaikuta negatiivisesti kullan hintakehitykseen
- Yhdysvaltain korkokehitys voi vaikuttaa vahvasti kullan hintaan lyhyellä aikavälillä
- Kullan hinnan ja korkojen välinen korrelaatio on kuitenkin heikentymässä
- Dollari siis indikoi paremmin kullan hintakehityksen suuntaa
- Kullan hintakehitykselle ei ole yhtä yksittäistä vaikuttavaa tekjiää
- Sijoittajien huomio keskittyy tyypillisesti kahteen asiaan: USA:n dollariin ja korkotasoon
Näin siis tiivistää World Gold Council tutkimuksessaan, raportoi GoldCore*.
KULLAN JA DOLLARIN SUHTEESTA
Markkina-analyytikot ovat yhtä mieltä siitä, että dollarilla on suurempi vaikutus kullan hintaan kuin korkotasolla.
Tämä on ymmärrettävää, sillä kullan hinnan ja dollarin välillä on ollut jatkuva negatiivinen korrelaatio.
Tätä suhdetta selventää myös kuva alla.
Kullan hinnan ja USA:n dollarin välillä on siis ”asymmetrinen korrelaatio”. Miksi näin?
Kaikkea kultaa ei osteta USA:n dollareilla – myös paikalliset valuuttavirrat vaikuttavat kysyntään.
Siksi kulta on parhaiten ymmärrettävissä laajana fiat-valuuttasuojauksena eikä pelkästään dollarin suojana. Tämä korostuu erityisesti aikoina, jolloin merkittävät valuutat heikkenevät ja sijoittajat ostavat kultaa suojautuakseen tältä riskiltä – kuten esim. Euroopan valtioiden velkakriisin aikana.
Tällaisissa tapauksissa kulta ja dollari pyrkivät liikkumaan samaan suuntaan, mikä edelleen selittää sitä, miksi geopoliittisen riskin lisääntymisen takia epävarmat ajat todennäköisesti nostavat kullan hintaa. Vaikka dollari vahvistuu esimerkiksi Syyrian sodankäynnin yhteydessä, voidaan kullan hinnan silti nähdä nousevan.
KULLAN JA KORKOJEN SUHTEESTA
Viime aikoina kullan hinta on reagoinut positiivisesti (+8,5%) Yhdysvaltain keskuspankin päätökseen nostaa korkotasoa viime joulukuusta alkaen.
Voiko tästä siis päätellä, että USA:n korkotaso itse asiassa onkin tärkeämpi vaikuttava tekijä? Tähän ei ole WGC:n tutkimukseen mukaan yksiselitteistä vastausta, sillä poikkeuksia on.
Kullan ja korkojen välilä vallitsee negatiivinen korrelaatio ja erityisesti vuosina 2013-2107 korrelaatio on ollut vahva:
Olisi siis liian helppoa vetää nopea johtopäätös, että muutokset USAn korkotasossa alkavat vaikuttaa kullan hintaan.
Markkinoilla on kuitenkin myös muitakin tekijöitä, kuten koruteollisuuden ja teknologian jalometallikysyntä – vaikuttaako USAn siis korkotaso näihinkin? Todennäköisesti ei.
WGC:n raportti toteaakin kaksijakoisesti ja kehoittaa suhtautumaan nähin löydöksiin tietyllä varauksella:
”Laskevat korot on yleisesti liitetty korkeampaan kullan hintaan; kuitenkaan nousevat korot eivät aina linkity alhaisempaan kullan hintaan.”
NELJÄ VAIKUTTAVAA TEKIJÄÄ
WGC listaakin neljä laajempaa osa-aluetta, joiden välisillä suhteet vaikuttavat kullan hintaan:
- Vauraus ja talouden kehittyminen: kasvukausi tukee koruteollisuutta, teknologiakehitystä ja pitkäaikaista säästämistä
- Markkinariski ja epävarmuus: markkinoiden laskusuhdanne kasvattaa usein kullan kysyntää turvasatamana
- Kilpailevat mahdollisuudet: bondien (korkovaikutus), valuuttojen ja muiden assettien vaikutus sijoittajien asenteeseen kultaa kohtaan
- Tilaisuus ja asemointi: rahavirrat ja hintatrendit voivat vahvistaa tai hillitä kullan hintakehitystä
*Tiivistelmän lähdeartikkeli ja kuvat (paitsi pääkuva): GoldCore, Gold Price Increasingly Influenced By Declining Dollar Rather Than Interest Rates (26.4.2018)
Lue WGC:n alkuperäinen tutkimus (EN)