• CPM Group: Hopealla sekä lyhyen että pitkän aikavälin härkämarkkinat
• The Northern Miner: Kulta houkuttelee sijoitusjärjestöjä
• Goldmoney: Kulta luo perustan uudelle rahajärjestelmälle

Kuva: The Northern Miner

CPM Group: Hopealla sekä lyhyen että pitkän aikavälin härkämarkkinat

CPM Group ennustaa, että hopean arvo nousee lyhyellä aikavälillä, mutta ei saavuta yllättäviä tasoja. He uskovat, että kaikki terävät nousut jäävät lyhytaikaisiksi, ja ennätysmäinen arvonnousu tapahtuu vasta useampien vuosien kuluessa.

He arvioivat nykyisten härkämarkkinoiden johtuvan osin kasvaneesta elektroniikka- ja aurinkopaneeliteollisuuden kysynnästä ja osin sijoittajien optimismin vuoksi. He kumoavat väitteen siitä, että hopeaa ei olisi tarpeeksi ETF-kysynnän täyttämiseen: uskomus perustuu mm. vajavaiseen ymmärrykseen hopeamarkkinoiden rakenteista. Nykyistä ja tulevaa kysyntää varten on olemassa ainakin satoja miljoonia hopeaunsseja.

Sijoittajien huomio saattaa nostaa hopean hintaa lyhytaikaisesti, joten teknisesti ottaen hopea on nousevassa kolmiossa. Mutta vaikka hinnat nousisivatkin nopeasti, niiden odotetaan myös putoavan äkillisesti. CPM Group kutsuu lukijan ilmoittautumaan hopea-aiheiseen webinaariin, joka pidetään 4. maaliskuuta 2021. Ilmoittautumislinkki löytyy alkuperäisestä artikkelista.

Lue koko artikkeli englanniksi / 19.2.2021, CPM Group

The Northern Miner: Kulta houkuttelee sijoitusjärjestöjä

Perinteisesti sijoitusjärjestöt karsastavat kultaa, mutta nyt he hakevat keltaisesta metallista piristystä osakesalkkuihinsa, kertoo The Northern Minerin Kelsey Rolfe. Keskuspankkien väljä rahapolitiikka on ajanut korkoprosentit ja joukkovelkakirjojen tuotot alamaihin, jolloin ne eivät enää suojele volatiliteetilta entiseen tapaan – tämä tekee kullasta entistä houkuttelevampaa.

Kullan suhde julkiseen pääomaan on lehden mukaan käänteinen, ja se pärjää hyvin myös inflaatiossa, joten kullan hankkiminen houkuttelee koronapandemian aiheuttaman epävarmuuden keskellä. Kehitys havaittiin viime vuoden aikana, kun usea kansainvälinen pankki ja muu instituutio lisäsi kultaa portfolioonsa. Maailman kultaneuvoston mukaan kullan takaamissa ETF:ssä koettiin ennätysmäisiä tulomääriä vuoden 2020 kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana. Kirjoitushetkellä kullan takaamien ETF:ien globaalien omistusten määrä on 3 765 tonnia, jonka arvo on noin 186 miljardia euroa.

Moni sijoittaja osti kuitenkin kultaa jo ennen kriisiä. Esimerkiksi kanadalainen eläkerahasto OPTrust alkoi sijoittaa kultafutuureihin osana kokonaiskestävyyssuunnitelmaansa. Heidän päätöksensä perustui vuoden 2019 matalakorkoiseen ympäristöön. Monen sijoittajan mielestä kulta on hyvä pitkäaikainen arvosäilö.

Lue koko artikkeli englanniksi / 9.2.2021, Kelsey Rolfe

Goldmoney: Kulta voisi toimia uuden rahajärjestelmän perustana

Alasdair Macleodin mukaan nykyinen fiat-valuuttoihin perustuva globaali talousjärjestelmä ei kestä ja tilalle tarvitaan kultaan ja vapaakauppaan perustuvaa järjestelmää. Nykyinen kriisi johtuu Macleodin mukaan nykyisen inflaatiojärjestelmän romahduksesta, ja poliitikkojen pitää olla valmiita järjestämään siirtymä kultapohjaiseen talousjärjestelmään.

Nuori vähemmistö uskoo, että nykyisen rahajärjestelmän voisi korvata myös kryptovaluutoilla, mutta Alasdair on eri mieltä: kryptovaluutan käytettävyys on sidottu fiat-valuuttoihin, joten ne eivät sovi kauppavälineeksi: tällä hetkellä niiden jyrkästi nouseva arvo tekee niistä liian arvokkaita käytettäväksi kauppavälineenä, kun taas fiat-järjestelmän pettäessä myös kryptojen arvo pettää. Lisäksi keskuspankit eivät omista bitcoinia. Jos talous romahtaa, pankit haluavat tehdä parhaansa hallitakseen uutta rahajärjestelmää – pankit omistavat paljon kultaa, joten kullasta todennäköisesti myös tulee fiat-rahan korvaaja. Kryptovaluutat voivat selvitä vain, jos niistä tulee suoraan kultakolikoihin sidottu digitaalinen valuutta.

Kultapohjaiset rahajärjestelmät ovat historiallisesti olleet erittäin tehokkaita kauppavälineitä. Kullalla on sekä historiallista että kansainvälistä arvoa, mikä tekee siitä tehokkaan talouskasvun edistäjän, ja se auttaisi toimimaan rahajärjestelmässä ilman kansallisten valuuttojen rajoitteita. Alasdair uskoo, että kultapohjainen talousjärjestelmä olisi sekä itsesääntelevä että itsekorjaava, eikä se tarvitsisi elvytysrahaa kierrossa olevan rahan lisäksi. Vapaassa markkinataloudessa onnistunut toiminta johtaa voittoihin, ja valtion sääntely vain häiritsisi tätä.

Hänen mukaansa monet nykyisen talousjärjestelmän ongelmat, kuten nousu- ja laskukaudet sekä hallitsemattomat valtion menot johtuvat yksityisten pankkien antamasta lainarahasta. Vakaassa rahajärjestelmässä ei ole tilaa takaamattomille lainoille, ja Alasdair kannustaisi oikeanlaista kehitystä irrottamalla pankkien talletus- ja lainatoiminnan toisistaan. Pankkien yritysvastuun rajoitusten poisto on toinen, käytännöllisempi vaihtoehto. Kaiken painetun rahan on oltava kultaan sidottua, jotta se ei olisi vain kullaksi naamioitua fiat-rahaa.

Uudessa järjestelmässä valtion kulutus rajoittuisi verovaroin ja säästämällä rahoitettuun – alijäämä ei paisuisi lainarahan vuoksi. Uudistunut valtio hyväksyisi tuottoisan yksityissektorin eikä rajoittaisi sitä valtion sääntelyllä. Valtiot rajoittaisivat hyvinvointivaltioajattelua ja hyväksyisivät vapaat markkinat. Alasdairin mukaan osa poliitikoista tukee muutoksia, joita hän pitää tarpeellisina, mutta heitä ei kuunnella. Alastair kehottaa poliitikkoja varautumaan ja oppimaan nopeasti, jotta modernin talouden ristiriidat voidaan korjata.

Lue koko artikkeli englanniksi / 18.2.2021, Alasdair Macleod

Tämä on Jalonomin viikkokatsaus kiinnostaviin jalometalliuutisiin eri lähteistä maailmalta. Tavoitteemme on tarjota lukijalle tiivistetty ja nopealukuinen katsaus uutisiin viikoittain. Erityisesti keskitymme sijoituskultaan liittyvään uutisointiin.