Hopea, harkot ja kolikot tarjoavat selkeitä etuja sijoittajille. Vaikkakin hopeasta täytyy maksaa arvonlisävero, tekee se sijoittajastaan vahvemman. Sijoituskullan tavoin sijoitushopea on oleellinen osa vahvaa sijoitussalkkua.
1. Hopea on rahaa
Hopea ei ole yksi käytössä olevista valuutoista, mutta on silti rahaa. Itse asiassa hopea, kuten myös kulta on se oikea raha sillä sitä ei voi tehdä tyhjästä niin kuin paperi tai digitaaliset asiakirjat. Ja viitaten oikeaan rahaan, tarkoitetaan fyysistä hopeaa, ei ETF:ää tai lupauksia hopeasta. Ne ovat paperi sijoituksia, niissä ei ole samoja etuja kuin fyysisessä hopeassa.
Hopean arvo vaihtelee mutta sen arvo on ajaton.
Hopealla ei ole vastapuoliriskiä, sen omistamiseen et tarvitse sopimuksia, välittäjää tai muita osapuolia.
2. Hopea on aineellinen omaisuus
Hopeaa voit pitää kädessäsi ja laittaa sen taskuun. Sitä ei voi tuhota polttamalla, vedellä tai ajalla, se on ja pysyy. Sitä ei voi hakkeroida tai poistaa, toisin kuin säästötilit, pankkitilit ja maksupalvelut kuten luottokortit. Sen voit ottaa mukaasi minne vain ja se voi olla niin yksityinen sijoitus kuin haluat. Hopea on hyvin helposti muutettavissa rahaksi, eli likvidi. Sen myyminen on usein nopeampaa kuin osakkeiden myyminen välitys tililtäsi.
3. Hopea on halpaa
Mitä jos saisit sijoituskullan tarjoamat edut huomattavasti edullisemmalla hinnalla?
Hopea, arvonlisäverosta huolimatta, on huomattavasti edullisempi kuin kulta ja tarjoaa samat edut sijoittajalleen. Suomessa hopeaa ei ole luokiteltu sijoitustuotteeksi ja on täten arvonlisäveron alaista.
4. Hopea on käytännöllinen
Hopea on käytännöllinen halvan hintansa lisäksi myös myytäessä. Rahan tarve voi joskus olla pienempi ja et halua myydä unssin kultaharkkoa, hopea on useasti arvoltaan pienemmissä paloissa ja näin käytännöllinen arjessa.
5. Hopea ylittää kullan härkämarkkinassa
Hopea markkinat ovat hyvin pienet, niin pienet että pienikin summa teollisuuteen tulevasta tai lähtevästä rahasta voi vaikuttaa hintaan huomattavasti enemmän kuin muissa sijoituskohteissa (mukaan lukien kulta), Tämä suurempi vaihtelu tarkoittaa sitä että karhumarkkinoilla hopea laskee enemmän kuin kulta. Mutta härkämarkkinoilla hopea nousee paljon kauemmin ja nopeammin kuin kulta.
| Nousu vuodesta 1970 vuoteen 1980 | Nousu vuodesta 2008 vuoteen 2011 | |
| Kulta |
2,328% |
166% |
| Hopea |
3,105% |
448% |
Tämän tuottoeron voimme odottaa toistuvan seuraavassa härkämarkkinassa sillä hopea teollisuus on edelleen hyvin pieni.
6. Hopean sijoittajat ovat laskussa
Valtiot ja muut laitokset ovat perinteisesti pitäneet hopeavarastoja. Mutta nykypäivänä, useimmat valtiot eivät enää pidä metalli varastoja. Ainoat maat jotka varastoivat hopeaa ovat Yhdysvallat, Intia ja Meksiko.
Yksi syistä miksi valtiot eivät enää omista hopeaa on ettei rahaa enää valmisteta jalometalleista. Kolikoiden sijaan tänä päivänä hopeaa käytetään paljon enemmän teollisuudessa, ja jos tulevaisuudessa teollisuudessa käytetyn hopean tarve kasvaa, ovat valtiot huonosti varustettuja tukemaan näitä tarpeita.
7. Teollinen tarve kasvaa
Hopeaa käytetään lähes kaikilla teollisuudenaloilla, elektroniikasta lääketieteeseen ja akuista aurinkopaneeleihin. Hopeaa on kaikkialla.
Kuten Mike Maloney sanoi kirjassaan ‘’ Kaikista elementeistä, hopea on välttämätön metalli. Se on sähköä johtavin, lämpöä johtava ja heijastava. Nykyaikaista elämää ei olisi ilman hopeaa.’’ Itse asiassa, teollisuus vie nyt yli puolet hopean kysynnästä.
Esimerkkejä hopean käyttötarkotuksista teollisuudesta on äärettömän paljon. Mutta sen ainutlaatuisten ominaisuuksien vuoksi hopean teolliset käyttötarkoitukset jatkavat kasvamista. Toisin kuin kulta, suurin osa teollisesta hopeasta kulutetaan tai tuhoutuu valmistusprosessin aikana. Tämä rajoittaa hopean tarjontaa joka voisi palata markkinoille kierrätettynä.
8. Tarjonta on laskussa
Vuoden 2011 jälkeen, hopean hinnan käytyään huipussaan, tippui se seuraavan viiden vuoden aikana 72,1%. Leikattiin uusien hopeakaivosten etsintä ja kehittäminen. Ja mitä vähemmän käytetään aikaa ja rahaa hopean etsimiseen, sitä vähemmän sitä löydetään. Tämä alkaa näkyä hopean tarjonnassa.
Hopean tarjonta on laskenut ensimmäisen kerran kolme peräkkäistä vuotta, vuoden 1991-1993 jälkeen.
Jopa kaksi kolmasosaa hopeakaivoksen tarjonnasta on epäjaloa, sivutuotteita( kuten kupari ja sinkki). Jos hopean kysyntä pysyy nykyisellä tasolla, jokaiselle joka haluaa hopeaa on sitä vaikea saada niin paljon kuin he sitä tarvitsevat.
9. Kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti
Kaikki suuret valtion rahapajat ovat nähneet ennätysmääräisen myynnin. Kysynnän lisääntyminen ei ole missään muualla niin ilmiselvää kuin Kiinassa ja Intiassa. Näillä kahdella markkinajätillä on pitkät historialliset ja kulttuuriset kiintymykset jalometalleihin. Ja niiden väestön kasvaessa, kasvaa kysyntä.
Ennemmin tai myöhemmin, suuren kysynnän tavatessa aaltoilevan tarjonnan, tulee olemaan seurauksia. Ja nämä seuraukset ovat myönteisiä niille ketkä omistavat hopeaa.
10. Kulta-hopea- suhde suosii hopeaa
Kulta-hopea -suhde (kullan hinta jaettuna hopean hinnalla), voi antaa vihjeitä siitä kumpi metalli olisi parempi sijoituskohde. Varsinkin kuin suhde saavuttaa ääripäät.
Kulta-hopea-suhde oli 20-luvulla keskimäärin 47:1. 2000-luvulla se on keskimäärin noin 61:1.
Eli suhteen ollessa 70 tai yli, on hopea hyvä ostos suhteessa kultaan. Tämä suhde osoittaa, kuinka paljon hopean hinta voi nousta suhteessa kultaan sekä kuinka aliarvostettu sijoituskohde hopea on.
On vaikea löytää sijoituskohdetta, jolla olisi suurempi vääristymä hinnan ja perusperiaatteiden välillä. Se ei ole vain hyvä suoja kriisejä vastaan, vaan hinta nousee vääjäämättä perusperiaatteiden myrskytessä.
Alkuperäiseen artikkelin löydät täältä: https://goldsilver.com/blog/top-10-reasons-to-buy-silver/